Mitä Maastoutumisia on?

Tämä blogi toimii muistikirjana, johon me Maastoutumisia -näyttelyn kokoajat listaamme inspiraation lähteitä, ajatuksia näyttelyn teemasta ja jossa myös pian esittelemme näyttelyyn osallistuvia taiteilijoita. Maastoutumisia on osa syksyllä 2008 alkunsa saanutta pilottihanketta Turun yliopiston taidehistorian laitoksen ja Turun Taideakatemian kuvataiteen koulutusohjelman välillä. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa taidealan opiskelijoita kuraattorin työhön. Projekti kulminoituu syksyn 2009 ja alkuvuoden 2010 aikana, jolloin opiskelijat toteuttavat näyttelyitä hanketta tukevissa näyttelyinstituutioissa.

Maastoutumisia -näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Valokuvakeskus Peri, jonka tiloissa näyttelyyn voi tutustua 30.10.-22.11.2009.

Maastoutumisen voi käsittää suojautumisena, naamioitumisena, mukautumisena. Se tarkoittaa ihmisen neuvottelevaa suhdetta ympäristöönsä. Maastoutuminen on sovinnollinen selviytymisstrategia ja tapa leikitellä kulttuurisilla merkityksillä. Käytännön tasolla maastoutuminen toteutuu pukeutumisena, mutta maastoutuminen liittyy yhtä lailla poliittisiin, moraalisiin ja aatteellisiin kysymyksiin. Keskeinen lähestymistapa teemaan on kulttuurin ja luonnon välinen jännite. Miten sopeudumme luontoon ja elinympäristöömme? Millä tavoin muokkaamme luontoa käyttäytymisellämme ja valinnoillamme? Millaisia jälkiä jätämme jälkeemme?

Maastoutuminen on sekä yhteisöllistä, että yksilöllistä toimintaa. Jokapäiväiset valintamme liittävät meidät osaksi erilaisia ryhmiä. Toimimme yksilöinä, mutta myös yhdessä: neuvotellen, mukautuen. Syyt ryhmiin kuulumiseen ovat henkilökohtaisia, ja usein tiedostamattomia. Aina ryhmään kuuluminen ei ole oman valinnan tulosta, vaan kategorisointi tapahtuu ulkoapäin, jonkun toisen toimesta.

Tämä on selvää, sillä kulttuuriset merkitykset ovat jatkuvassa liikkeessä. Lieneekö juuri tässä syy siihen, että niin mielellään tahdomme kuulua osaksi pieniä tai suurempia kokonaisuuksia, ja samalla erottua toisista? Että teemme tietoisia ja tiedostamattomia valintoja, joiden suunta on kahtalainen. Toisaalta osoitamme kuuluvuutta ja kiintymystä tiettyyn asiaan, aatteeseen, ajatukseen - toisaalta vetäydymme kauemmas ja suojaudumme.